Ideoitko ideoimisen ilosta vai ratkaisetko oleellisia  ongelmia?

 

Meille on opetettu, että ideointi on hyve, mutta liian usein ideat jäävät vain fläppitaululle haalistuviksi harakanvarpaiksi. 

Ideointi ja luovuuden käyttö eivät itsessään ole ongelmia, mutta useimmiten puuhaan ryhdytään vailla riittävää kontekstia. Ideariihi on huomattavan paljon hedelmällisempää, kun ensin peruutetaan taaksepäin ja mietitään miksi ja mitä pitää ideoida. Liiketoiminnan kannalta tämä on kriittistä, sillä näin vältetään turhaa ajankäyttöä ja pahimmillaan kuukausia kestäviä kehitysprojekteja.

“If I had an hour to solve a problem I'd spend 55 minutes thinking about the problem and five minutes thinking about solutions.” Albert Einstein

Mikä on ongelma?

Hyvä idea linkittyy aina ongelmaan, johon ideoinnin avulla keksitään ratkaisu. Joten ennen kuin hyppää suinpäin kreamaan, pitää pohtia onko ongelma todellinen, taklataanko juurisyytä ja onko se ratkaisun väärti. Puretaanpa edellinen virke auki.

1) Onko ongelma todellinen ja sen ratkaisulla todellisia hyötyjä?

Oletko ratkaisemassa varmasti todellista haastetta. Parantaako lopputulos asiakkaiden kokemaa arvoa ja kehittyykö liiketoimintasi.Jos taklattava pulma ei lisää myyntiä tai asiakastyytyväisyyttä, ei siihen kannata käyttää resursseja. Kuoppaa hanke ja siirry eteenpäin.

 

2) Lähdetäänkö ongelmanratkaisussa liikkeelle oikeasta kohdasta, onko priorisointi oikein?

Onko käsillä oleva ongelma juurisyy vai oire, eli onko ongelman takana suurempi haaste. Jos ongelman korjaa, poistuuko tuska kokonaan vai onko ratkaisu vain tilapäinen laastari. 

Voit happotestata tätä hyödyntämällä 3 Whys -tekniikkaa*, eli kysymällä kolme kertaa, miksi ongelma on tärkeä. 

Otetaan esimerkiksi tyypillinen kasvun skaalaamisen ongelma. Markkinointipanostukset eivät tuota tarpeeksi uusia asiakkaita, joten aletaan ideoimaan uutta kampanjaa. Ideapajassa mietitään, miten hankkia lisää liikennettä sivuille ja sitä kautta liidejä sekä asiakkaita. Rahaa sekä aikaa palaa, ja vaikka kävijöitä saadaan sivustolle mukavasti, näistä asiakkaiksi päätyy vain kourallinen. 

Ongelmaksi oletetaan liikenteen vähyys, mutta se ei kuitenkaan tuota tuloksia. Kysymällä jokaisen idean kohdalla “miksi” voidaan hukkapanostukset välttää: 

Meidän pitää tehdä uusi markkinointikampanja

Miksi pitää luoda uusi kampanja?

Koska meillä ei ole tarpeeksi uusia asiakkaita

Miksi ei ole tarpeeksi uusia asiakkaita?

Koska ihmiset, jotka tulevat verkkosivuille, eivät jätä yhteystietoja, jotta niitä voidaan kontaktoida ja myydä heille.

Miksi he eivät jätä yhteystietoja?

Koska yhteydenottolomake on huonosti löydettävissä. Jos sen joku löytää, sen täyttäminen on työlästä, koska siinä kysytään tosi paljon erilaisia asioita.

Tätä kysymyspolkua seuraamalla saamme selville, että ongelma on siis lomakkeessa ja pulma ei ratkea ajamalla kampanjan avulla lisää ihmisiä sivulle. Juurisyy on täysin erilainen kuin mitä oletettiin. 

(*Tekniikkaa tunnetaan myös 5 Whys nimellä, mutta kysymysten määrä riippuu ongelmasta. Useimmiten kolme riittää, mutta pointti on kysyä niin monesti kuin on tarpeellista, jotta pääsee ongelman ytimeen.)

 

3) Onko ongelma riittävän suuri, jotta se on ratkaisun väärti

Jos olet tunnistanut juurisyyn ja miten se helpottaa asiakkaiden elämää, niin mahtavaa! Enää pitää funtsia kuinka isolle joukolle ongelma on arvokas. Yksittäiselle ihmiselle ongelmalla voi olla paljonkin merkitystä, mutta kannattaako parin ihmisen vuoksi käyttää aikaa ideointiin ja sen jälkeiseen toteuttamiseen. Pitää arvioida onko tällä suurempi merkitys. 

Tavanomainen esimerkki on digitaalisen tuotteen ominaisuuden kehittäminen. Asiakkaat esittävät erilaisia toiveita ja on suuri houkutus palvella jokaista asiakasta mahdollisimman hyvin. Mutta ennen kuin aloitamme ideoinnin, pitää selvittää, onko toive asiakaskohtainen vai tuottaako se arvoa laajemmin. Uuden ominaisuuden kehittäminen vaatii tyypillisesti yhden kvartaalin, joten taistelut on valittava. Ongelman on siis oltava riittävän suuri. 

 

Haluat ideoita, jotka johtavat tekoihin

Kun käyttää ensin riittävästi aikaa ongelman ymmärtämiseen, voi sen jälkeen ideoida ratkaisuja, joilla on arvoa sinulle ja asiakkaillesi. Kun ymmärtää ongelman ja asiakastarpeet, ideat ovat aidosti ideoita, eivätkä sellaisiksi naamioituja subjektiivisia toiveita tai agendoja. 

Ongelmia taklaavat ideat myös toteutuvat käytännössä, sillä ne ovat harkittuja ja niiden arvo on kaikkien nähtävillä. Tällä tavalla, kun lähestyt ongelmia, voit luoda selkeä business casen, jolloin idea saa myötämielisen vastaanoton organisaatiossasi. Pystyt perustelemaan, miksi näin kannattaa edetä ja miksi pitää varata budjettia idean toteuttamiseen.

Ongelman merkitys korostuu entisestään, jos ollaan uuden liiketoiminnan tai yritysidean äärellä. Ennen kuin käyttää valtavasti resursseja idean toteuttamiseen, selvitä onko ongelma ratkaisemisen arvoinen. 

Konsulttikielellä sanottuna ongelmahypoteesin validointi pitäisi olla osa jokaisen työkalupakkia. Suomeksi esitettynä: ensin pitää ongelma sanoittaa olettamukseksi, seuraavaksi luoda keino miten testata onko olettamus totta vai ei, ja tehdä sen perusteella johtopäätökset, onko ongelma ratkaisemisen arvoinen. Näin säästyy isoilta pettymyksiltä. 

----

Ennen kuin seuraavan kerran ryhdyt ideoimaan, ota askel tai kaksi poispäin ja arvioi ollaanko oikean asian äärellä. Sinun pitää lähestyä ongelman ratkaisua kuten Einstein. Muuten ideapaltsu on kalenterin täytettä ja keino perustella toisen palaveripullan nauttimisen.



Lataa markkinointistrategian opas

Lue seuraavaksi