Mitä Steve Jobs opetti meille liiketoiminnan kehittämisestä?

Steve Jobsin pitämä puhe Stanfordista valmistuneille opiskelijoille on kiistatta yksi kaikkien aikojen parhaita puheita. Puheen sisältämää elämänviisautta ei paremmin saisi tiivistettyä vartissa vaikka miten yrittäisi.

https://www.youtube.com/watch?v=UF8uR6Z6KLc

Erityisen sykäyttävä on kohta, jossa Jobs kuvailee käymäänsä kalligrafian kurssia.

"I learned about serif and sans-serif typefaces, about varying the amount of space between different letter combinations, about what makes great typography great. It was beautiful, historical, artistically subtle in a way that science can't capture

Kuten Jobs puheessaan muistelee, saamme kiittää tätä kyseistä kalligrafian kurssia siitä, ettei meidän tarvitse osata MS-DOS -komentoja käyttääksemme tietokonetta.

Tässä vaiheessa painoin Youtuben pauselle. Mitä Jobs oikeastaan sanoikaan? Vapaasti suomennettuna Jobs siis kertoi paitsi oppineensa kirjasintyyleistä joihin tulee väkänen, myös nauttineensa suunnattomasti kurssin taiteellisesta herkkyydestä. Sanat jäivät pyörimään takaraivooni.

Opetettiinko amerikkalaisyliopistossa, tieteen mekassa, jotain taiteellista herkistelyä, jonka kanssa tieteellä ei ollut osaa eikä arpaa? Tiedekö ei olekaan vastaus kaikkeen? Eikö tiede ollutkaan lähtökohtana Applelle - kaikkien aikojen menestyneimmälle yritykselle? Ajatus jäi vaivaamaan minua.

Digitoimistoilta odotetaan kykyä hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä analytiikkaa. Tuotteita ja markkinointia suunnitellaan laittamalla käyttäjä kaiken keskiöön ja tekemällä hypoteeseja. Keräämällä palautetta prototyyppauksella, käyttäjätestauksella ja analytiikan tarkastelulla. Tiede.

Kuten Steve Jobs ja Henry Ford ovat aiemmin sanoneet, ei kysymällä asiakkaalta kuitenkaan päästä parhaaseen lopputulokseen - asiakkaat kun eivät osaa haluta asioita, joita ei ole vielä olemassa. Jos kyseiset herrat olisivat kuunnelleet asiakkaiden mielipiteitä, liikkuisimme autoilun sijaan ratsastaen poikkeuksellisen nopeilla hevosilla roikottaen taskussa kahden kilon painoista kuuden teratavun iPodia. Taskussasi miljardi biisiä.

 

 

The_Persistence_of_Memory Salvador Dali ammensi symbolismia kvanttiteoriasta. Kuva: Wikipedia

 

 

Jonkun on siis oltava luova. Synnytettävä jotain uutta jo olemassa olevasta yhdistelemällä pisteet toisiinsa. Upottauduttava täysin työhönsä, laitettava koko sielunsa ja persoonansa peliin. Otettava riskejä ja suljettava korvansa hetkeksi muiden kritiikiltä. Taide.

Tunne vs. järki,  subjektiivinen vs. objektiivinen ja abstraktinen vs. konkreettinen. Taide ja tiede saattavat vaikuttaa liiketoiminnassa aluksi toistensa vastakohdilta, mutta sitä ne eivät todellisuudessa ole. Kyseessä on saman kolikon kaksi puolta, toista ei ole olemassa ilman toista. Parhaat tulokset saavutetaan näiden ulottuvuuksien yhdistyessä.

Looginen ajattelu ja taiteellinen lahjakkuus yhdistyvät yhdessä persoonassa äärimmäisen harvoin: maailma tuskin näkee hetkeen Jobsin kaltaista neroa. Koska siis suurin osa meistä tavallisista tallaajista ei ole erityisen loogisia, eikä taiteellisesti lahjakkaita, mutta silti kallistumme jompaan kumpaan suuntaan, kannattaa meidän rakentaa tietoisesti siltaa kohti sitä ulottuvuutta, joka meille tuntuu käsittämättömältä ja kaukaiselta.

Minulle se on taide.

Lähteet:

news.stanford.edu/news/2005/june15/jobs-061505.html
www.smithsonianmag.com/arts-culture/a-tribute-to-a-great-artist-steve-jobs-99783256/?page=2
www.headstuff.org/2014/04/art-science-2-bridging-gap/

Lataa markkinointistrategian opas

Lue seuraavaksi