Lue koko blogisarja yhdestä oppaasta:
Edellisissä osissa olemme tutustuneet mm. verkkosivuprojektin kilpailuttamiseen, oikean kumppanin valintaan ja verkkosivuprojektin aloittamiseen asiakkaan näkökulmasta. Tässä osassa käydään läpi verkkosivujen tilaajan puolesta eniten resursseja vaativaa vaihetta – verkkosivujen sisällöntuotantoa.
Vaikka “sisältö on kuningas” lausahduksen keksimisestä on jo 20 vuotta, ja “sisältömarkkinointi” on tämän hetken kuumin buzzword, ei sisällön tärkeyttä verkkosivujen suunnittelussa voi korostaa liikaa.
Sanotaan se siis tähän alkuun vielä mahdollisimman selkeästi: Paraskaan web design ei pelasta sivustoa, jonka tekstisisältö jää haaleaksi. Verkkosivut ilman asiakkaidesi ongelmia ratkovaa, puhuttelevaa ja johdonmukaista sisältöä ovat hyödyttömät.
Yrityksesi verkkosivut ovat ensikädessä asiakastasi varten. Oman erinomaisuuden ja yrityksesi pitkän historian korostamisen sijaan sisällössä tulee keskittyä asiakkaaseen, hänen ongelmiin ja niiden ratkomiseen. Sisällön tehtävä on (lähes aina) tuottaa asiakkaalle tunne, että voit auttaa häntä. Sen jälkeen hän haluaa vielä varmistuksen, että voit oikeasti auttaa häntä, koska olet auttanut onnistuneesti jo muita.
On olemassa yksi taho, joka tuntee liiketoimintasi paremmin kuin kukaan muu. Se olet sinä itse. On apunasi sitten kuinka kova sisältöstrategiatoimisto tai copywriter tahansa, on heidän roolinsa sisällöntuotannossa lähinnä fasilitoiva ja tukeva.
Ennen kuin ammattikirjoittaja voi ottaa vastuuta sisällöntuontannosta, pitää hänen tutustua mm. liiketoimintaasi, asiakkaisiisi ja kilpailijoihisi. Tekstisisällön kirjoittaminen on lisäksi työlästä – kirjoittamiseen kuluvan ajan tulee helposti aliarvioineeksi. Veikkaan, että tämänkin postauksen päätyminen verkkosivuille oikoluettuna kestää tunteja arvioitua pitempään.
1. kaivaa haastattelemalla ja fasilitoimalla esiin se, mitä haluat verkkosivuilla sanoa
2. määrittää kanssasi tyyli “tone of voice", jolla haluat sen sanoa
3. suodattaa kaikesta materiaalista sisällön ensimmäiset versiot
4. varmistaa sinulta (unelmatilanteessa sivuston kohderyhmältä), että tämä todella on sellaista sisältöä, mitä sivuillasi kannattaa ja voi julkaista
5. editoida ja oikolukea tekstit useaan kertaan ennen julkaisua
Jos eläisimme ideaalimaailmassa, olisi sinulla heti verkkosivuprojektin alusta asti käytössäsi uunituore sisältöstrategia sekä kokenut sisällöntuottaja. Sisältöstrategiassa olisi valmiiksi priorisoitu tärkeimmät viestit kohderyhmittäin ja rakennettu sisältöpolut. Sisällöntuottajalla taas olisi jo hyvä käsitys uuden verkkosivun tulevasta sisällöstä.
Käyttöliittymäworkshopissa sisältöstrategia olisi yhdessä sisältövastaavan ja suunnittelijan kanssa muutettu rautalankamalliksi uudesta verkkosivusta. Kehuja olisi lennellyt puolin ja toisin – yläfemmat läpsyisivät ilmassa.
Todellisuudessa sinulla on kuitenkin käytettävissäsi:
Toisin sanoen, sisältö on jopa suurissa web-toteutuksissa välillä hylkiön roolissa. Yritys, jolla ei aiemmin ole ollut prosessia sisällöntuotantoon törmää vaikeuksiin poikkeuksetta. Johdon vastaus kysymykseen, millaista sisältöä meidän pitäisi tuottaa, on yleensä mutinaa “hyvästä sisällöstä”. Varsinaisen kirjoitustyön tekevä työntekijä tai ulkoistettu kirjoittaja ei todellisuudessa tiedä, mitä tuo hyvä sisältö tarkoittaa. Alla olevat vinkit auttavat sinua sisällöntuotannon hahmottamisessa.
Blogisarjan seuraavassa osassa tarkastellaan verkkosivujen teknistä kehittämistä ja testausta.
Osa 1: Tarjouspyynnön tekeminen verkkosivuista & toimijoiden valinta.
Osa 3: Konseptisuunnittelu & Käyttöliittymäsuunnittelu
Osa 4: Verkkosivujen sisällöntuotanto
Osa 5: Tekninen kehitys & Testaaminen
Osa 7: Palautteen kerääminen ja verkkosivujen jatkuva kehittäminen
Osa 8: Verkkosivujen tietoturva
Osa 9: Kävijöiden hankkiminen ja digitaalinen markkinointi