Googlen lanseeraama innovaatiotyökalu lupaa tuloksia testatuilla prototyypeillä, lyhyessä ajassa.
Aikaisemmassa bloggauksessa kävimme läpi miten Design Sprint syntyi, ja miksi se on parempi kuin perinteinen brainstormaus. Jos et vielä lukenut sitä, niin kannattaa vilkaista se täältä:
Brainstormaus on kuollut – Eläköön Design SprintJos et ole kuullut Design Sprintistä niin lue tiivistys siitä täältä:
Design Sprint– Testattu prototyyppi alle viikossa
Onnistuakseen Design Sprint vaatii tietyt olosuhteet ja edellytykset. Luettuasi tämän blogikirjoituksen tiedät, sopiiko se sinulle.
Tämä voi tuntua päivänselvältä, mutta ei aina ole sitä. Onnistuaksesi Design Sprintissä tarvitset jonkin ongelman ratkaistavaksi.
Ongelman määrittely voi perustua esimerkiksi nykyisen tuotteen auditointiin, haluun parantaa jotain ominaisuutta tai rakentaa jotain täysin uutta. Design Sprintin ensimmäisenä päivänä määritellään tarkka ongelma ratkaistavaksi, mutta on hyvä, jos tiedossa on jokin konkreettinen liiketoiminnan haaste, jota lähdemme purkamaan.
Design Sprintissä ongelma käännetään mahdollisuudeksi, joten älä murehdi liikaa jos tämä lähtökohta tuntuu pessimistisellä.
Esimerkki ongelmasta:
Öljynsuodattimia valmistava yritys etsi ratkaisua sähköautojen tuomaan haasteeseen: öljynsuodattimia ei enää tarvita. Miten hyödyntää yrityksen olemassa olevaa teknologiaa? Ketkä olisivat heidän uusia asiakkaita? Miten erottautua kilpailijoista? Ja tärkeimpänä, haluaako kukaan käyttää tätä uutta tuotetta? Design Sprintin avulla he löysivät ratkaisun näihin kysymyksiin.
Design Sprintin prosessi on nopea, joten tarvitset mukaan ne henkilöt, joilla on syvällistä osaamista ja tietoa ratkaistavasta ongelmasta. Tarpeellinen tieto kerätään näiltä henkilöiltä haastatteluiden avulla.
Design Sprintin lopussa häämöttävä ratkaisu tulee perustumaan tähän haastatteluilla muodostettuun syvälliseen tietoon alasta, aikaisemmista yrityksistä ratkaista ongelma, kohdemarkkinasta sekä liiketoiminnan suunnasta. Tulet tekemään ratkaisuja perustuen tietoon, olettamusten sijaan.
Teoriassa on myös mahdollista järjestää Design Sprint ilman näitä sidosryhmiä, mutta tällöin ratkaisut perustuvat olettamuksiin ja arvauksiin.
Yleensä sidosryhmä koostuu tiimisi johtohenkilöistä.
Tässä muutamia esimerkkejä avainrooleista:
Päättäjä tekee lopulliset päätökset Design Sprintissä. Usein päättäjä on se henkilö, joka voi torpata huonot ideat tai ratkaista pattitilanteet. Tyypillisesti päättäjäksi sopivia henkilöitä ovat esimerkiksi CIO, CDO, CTO tai tuoteomistaja.
Suunnittelija tuo työskentelyyn näkemyksen parhaista käytännöistä. Sprintin aikana on tarkoitus visualisoida paljon ratkaisuja, oli kyse sitten mobiilisovelluksesta tai prosessista. Suunnittelijan tärkein rooli on tuottaa nopeasti visuaalinen prototyyppi, joka on tarpeeksi realistinen testausta varten.
Markkinoinnista vastaava muotoilee prototyypin asiasisällön ymmärrettävään muotoon. Viesti on vähintään yhtä tärkeä kuin prototyypin ulkoasu ja funktio.
Asiakkaan ääntä edustaa henkilö, joka kykenee näkemään myynnin ja markkinoinnin kerroksen läpi. Yleensä tämä on joku asiakaskentässä työskentelevä, esimerkiksi Customer Success, projektipäällikkö tai vaikkapa asiakasvastaava.
Paras lopputulos edellyttää avainhenkilöiden läsnäoloa koko Design Sprintin ajan, joten on parasta raivata kalenteri tyhjäksi vähintään kolmeksi päiväksi koko tiimin osalta. Käymme kaikkien päiväkohtaiset tehtävät läpi tulevissa blogikirjoituksissa.
Jotta ihmiset ovat ylipäätään valmiita tyhjentämään kalenteriaan, täytyy heidän ymmärtää Design Sprintin arvo ja mitä sillä voi saada aikaan. Silloinkin Design Sprint, kuten nimi viittaa, on erittäin intensiivinen prosessi. Tiukka, jopa minuutin tarkkuudella etenevä aikataulu on rankka, mutta jokaisen Sprint-päivän päätteeksi on syntynyt silmiä avaavia tuloksia.
Ensimmäinen päivä alkaa kysymyksellä “Mikä on tämän Design Sprintin tavoite? Missä haluamme liiketoimintamme olevan kuuden kuukauden, taikka viiden vuoden päässä?”
Tavoitetta tarkennetaan Sprintin aikana, sidosryhmiltä kerättävän tietomäärän kasvaessa, mutta alussa tarvitset suunnan, jota kohti mennä.
Design Sprintin avulla tuotat konkreettisia ratkaisuja, jotka testataan oikealla kohderyhmällä.
Testaamalla ratkaisua, joka on syntynyt neljässä päivässä, voit säästää paljonkin aikaa ja rahaa. Opit prototyypistä lyhyessä ajassa eikä sinun tarvitsee tehdä laajempaa investointia.
Design Sprintin viimeisenä päivänä ongelman ratkaisu testataan oikealla kohderyhmällä. Päivän mittaisen käyttäjätestauksen jälkeen ymmärrät asiakkaidesi tarpeita paljon syvemmin.
Tiimi kasataan sellaisista henkilöistä, jotka tavallisesti eivät osallistuisi tämän kaltaisiin työpajoihin tai suunnitteluprosesseihin.
Design Sprintin prosessia on hiottu vuosia Googlen ja lukuisten muiden yritysten toimesta, ja se on yksityiskohtaisesti dokumentoitu ja standardisoitu. Prosessi on helppo monistaa organisaation sisällä.
Design Sprint keskittyy käyttäjän ymmärtämiseen ja se auttaa validoimaan tuotettasi nopeasti.
Design Sprint tuottaa testattuja tuloksia, jotka perustuvat tietoon.
Jos olet suunnittelemassa liiketoiminnan muutosta, tai luomassa tuotetta tai palvelua, joka sisältää suuren potentiaalisen riskin, voit Design Sprintin avulla testata lopputulosta nopeasti ja ketterästi.
Älä suotta paini tuotteesi kanssa kauemmin kuin on tarpeen vaan hanki tuloksia nopeasti. Design Sprintin avulla löydät ratkaisun alle viikossa ja näet oikeasti toimiiko se.
On tärkeää ymmärtää milloin ei ole hyvä aika järjestää Design Sprinttiä.
Design Sprintin yksi kulmakivistä on monipuolinen osallistujien joukko, joka tuo tietonsa ja taitonsa mukanaan. Et hyödy Design Sprintistä, johon osallistuu vain yksi tai kaksi henkilöä. Tiimissä pitäisi olla viidestä seitsemään osallistujaa.
Jos liikkuvien osien määrä on liian suuri, ei ongelmaa pysty strukturoimaan tarpeeksi hyvin eikä hyödyllisiä tuloksiakaan voida saavuttaa riittävästi. Esimerkiksi “pitävätkö asiakkaat tuotteestani?” on kysymyksenä liian laaja ratkaistavaksi. Jos käsissäsi on liian iso ongelma niin kokeile pilkkoa se pienemmiksi osiksi ja keskity aluksi yhteen niistä. Edellisen esimerkin pohjalta voisi kysyä vaikkapa, että “Pitävätkö asiakkaani tästä kyseisestä ominaisuudesta tuotteessani?”
Monet ongelmat voidaan ratkaista ilman Design Sprintiäkin. Esimerkiksi “tarvitsemme uuden kirjautumisnäkymän” on hyvin rajattu haaste, joka ei vaadi erillistä metodia tullakseen toteutetuksi. Mieti, että voiko ongelmaa ajatella isommin vai onko tämä sellainen asia, minkä voi vain toteuttaa?
Ennen kuin tiimi sitoutuu Design Sprintiin, on hyvä asettaa yhteiset tavoitteet prosessille.
Prototyyppi ei ole valmis tuote. On erittäin epätodennäköistä, että neljässä päivässä voidaan rakentaa täysin toimiva, monimutkainen tuote. Jotain kohtia on jätettävä prosessissa ulos, jotta neljässä päivässä pystytään rakentamaan testattava prototyyppi.
Jos Design Sprintiin osallistuu henkilöitä, joille prosessi ei ole tuttu, on tärkeää käydä läpi selkeästi yhteiset odotukset lopputuloksesta.
Koska prosessi pakottaa tiukkaan rajaukseen ja keskittymiseen, jää väistämättä joitain mahdollisuuksia ja ominaisuuksia käymättä läpi. Nämä on hyvä käydä läpi erillisissä Design Sprinteissä.
Nyt tiedät mitä odottaa Design Sprintiltä ja arvioida, että sopiiko se sinulle.
Jos haluat kuulla lisää Design Sprintistä niin soita minulle 040 843 0453 tai laita viestiä tom@meom.fi. Tuolla alanurkan chatillakin saat meikäläisen kiinni.
Tuomme Jake Knappin Suomeen ja järjestämme sarjan koulutuksia, joista yksi on julkinen yhden päivän työpaja 21.2. toimistollamme Maria 01:lla. Työpajassa saa nopean läpileikkauksen metodista. Mitä sillä voi tehdä, ja miten sitä tehdään. Työpaja järjestetään yhteistyössä Berliiniläisen AJ&Smartin kanssa.
Tämä on Jaken ensimmäinen vierailu Suomessa!
Koodilla ”MEOM” saat 50 € hinnasta pois.
Osta liput täältä: https://www.eventbrite.com/e/design-sprint-workshop-helsinki-tickets-41210538831